Suomesta hakee vuosittain turvapaikkaa yli 3000 henkilöä, jotka sijoitetaan 15 vastaanottokeskukseen ympäri maata. Turvapaikanhakuprosessi voi kestää kolmesta kuukaudesta neljään vuoteen. Vuosittain haku johtaa turvapaikkaan tai oleskelulupaan joka viidennen henkilön kohdalla.

Nopeaan käännyttämispäätöksen mahdollistavan ns. Dublin-menettelyn seurauksena hakemusten käsittelyajat ovat koko ajan lyhenemässä. Vuonna 2005 Dublin-menettelyn perusteella 1355 henkilöä sai kielteisen päätöksen (39 % päätöksistä).

”Turvapaikanhakijat muodostavat pienen, yleensä marginalisoituneen ryhmän suomalaisessa yhteiskunnassa. Turvapaikanhakijan tie työelämään vaatii auttavaa Suomen kielen taitoa, työyhteisön tukea ja oikeaa tietoa”, projektipäällikkö Pauli Heikkinen kertoo.

”Tuemme myös vastaanottokeskusten henkilökunnan valmiuksia vastaanottotyössä. Järjestämme erilaisia lyhytkursseja ja koulutuspäiviä, joista mallinnetaan uusia muotoja toiminnan kehittämiseksi myös muissa vastaanottokeskuksissa sekä kansalais- ja työväenopistoissa”.

BMV rakentaa neljän erityyppisen vastaanottokeskuksen sekä Kansalais- ja työväenopistojen liiton välisen yhteistyökumppanuuden. Tarkoituksena on kokeilla ja kehittää sopivia koulutusmuotoja ja ratkaisuja turvapaikanhakijoiden elämänhallinnan tukemiseksi uudessa tilanteessa.

Hankkeeseen osallistuvista vastaanottokeskuksista Turussa ja Tampereella turvapaikanhakijat majoitetaan pääsääntöisesti keskuksiin. Vaasan ja Kajaanin keskuksissa majoitus on hajautettu ympäri kaupunkia.

”Näissä kaupungeissa tarjoamme koulutusta, lyhytkursseja, uusia menetelmiä suomen kielen sekä yhteisötaitojen oppimiseen ja tukemalla työllistymisen edellytyksiä. Edistämme vuorovaikutusta turvapaikanhakijoiden ja kantaväestön välillä osallistumalla ja järjestämällä rasisminvastaista toimintaa ja tapahtumia”.

Kansalais- ja työväenopistojen liiton osahankkeen toimintaympäristönä ovat vastaanottokeskusten työyhteisöt, niiden paikalliset yhteistyöverkostot sekä kansalais- ja työväenopistojen opettajat ja suunnittelijat. Tiedotuksen ja avoimien tilaisuuksien kautta tavoitetaan maan 252 opistoa.

”Koulutus on vahvistanut ja osin luonut paikallista yhteistyötä ja tuonut siihen uusia mahdollisuuksia. Vastaanottokeskusten ja opistojen henkilöstö on saanut uutta jaksamista, uusia ideoita, uusia yhteistyökumppaneita ja uusia menetelmiä. Kokonaisvaltaiset, ilmaisulliset työtavat ovat innostaneet ja kokeilut ovat tukeneet työssä jaksamista”, Heikkinen kuvaa.

”Olen saanut Naisten ryhmän tapaamisista paljon voimia”, nigerialainen Benadette Nkengafac sanoo. Benadette on osallistunut Tampereen vastaanottokeskuksen, Becomig More Visible -hankkeen ja Tampereen työväenopiston järjestämän turvapaikanhakijanaisten ryhmän tapaamisiin.

Oman elämänhallinnan mahdollisuuksia on ollut tutkimassa monikulttuurinen, parinkymmenen naisen ryhmä, jossa puhutaan yli kymmentä eri kieltä. Yhdistävät asiat löytyvät äitiydestä, naiseudesta ja tulevaisuuden suunnitelmista.

Benadette on löytänyt ryhmässä itselleen uusia ja hyödyllisiä mahdollisuuksia. ”Olen oppinut hakemaan tietoa esimerkiksi opiskelusta Suomessa”, sairaanhoitajan opintoja suunnitteleva Benadette kertoo.

”Turvapaikanhakijoiden ryhmät ovat samanlaisia kuin muut monietniset ryhmät. Kieliä ja kulttuureita on monia ja ryhmän haasteena on oppia toimimaan yhdessä. Erityistä on se, että toiminnan painopiste on tässä päivässä ja tässä hetkellä, ryhmän vetäjä, kouluttaja Kristiina Teiss kertoo.

Hetkeen tarttuminen on tärkeää elämänhallinnan tukemisessa silloin, kun pitkän tähtäimen suunnitelmia ei voi tehdä. Haastavassa työssä on totuttu nostamaan esiin pieniä myönteisiä kehityksen merkkejä turvapaikanhakijoiden elämässä turvapaikkapäätöksen odotuksen aikana.